Päivitys noin vuosikymmenen takaisesta animesta. Tyttö tappaa demoneita 70-luvun Japanissa. Ei voittajan valinta.
Blood: The Last Vampire (2009) on osittainen uusi versio vuoden 2000 samannimisestä animefilmistä. Piirretystä on siirrytty reaalimaailmaan, mutta erikoistehosteet ja vaijeritappelut pitävät elokuvan lähellä fantasiamuotoa. Tyylikäs kuvapinta ja lyhyt kesto kannattelivat alkuperäisteoksen olematonta sisältöä, nyt kumisee ja lujaa.
Tapahtumat sijoittuvat 1970-luvun Japaniin, amerikkalaisten sotilastukikohtaan. Ihmisten ja vampyyrien välillä vallitsee klassinen hyvän ja pahan välinen sota, josta harva kuitenkaan tietää.
Saya (Gianna Jun) on puoliksi vampyyri ja puoliksi ihminen. Korkean fetissikertoimen vuoksi 400-vuotias superolento näyttää hennolta teinitytöltä, joka pukeutuu koulupukuun ja katsoo kulmiensa alta tuimasti kameraan.
Katanallaan Saya silpoo ihmisen muodon ottaneita demoneita Neuvostolle, joka puolustaa ihmisrodun tulevaisuutta. Työstä hänelle maksetaan hänet hengissä pitävällä verellä. Motiivi on myös henkilökohtaisempi. Demonit tappoivat hänen isänsä, mytologian peruskuvastoon kuuluvan vanhan mestarin.
Puhdistuskeikkaa lukiossa suorittava Saya pelastaa Alicen (Allison Miller) varmalta kuolemalta demonien kynsistä. Eräässä mielessä heistä tulee ystäviä, vaikka kyse on enemmän selviytymisestä. Amerikkalainen Alice on sotilastukikohdan kenraalin tytär, mistä avautuu uusi jännitekenttä.
Alice kertoo isällensä näkemästään verilöylystä, muttei löydä todisteita. Saya toimii CIA:n valtuudella ja koskematon CIA menee kenraalin arvovallan ylitse. Isän on rikottava käskyjärjestystä löytääkseen totuuden. Seuraa ongelmia, ruumiita.
Nimi Alice lienee alluusio Liisan seikkailuihin ihmemaassa. Alice tulee sattumalta tietoiseksi varjoissa käytävästä sodasta. Hän näkee peilin takaiseen vääristyneeseen kauhumaailmaan, josta sen jälkeen tulee arjen päällimmäinen kerros. Lisäksi vastapuolella on kuningtar ja lopussa ollaan yksin koetun kanssa.
Miksi Vietnamin sota taustadiskurssissa ja sotilasmiljöö? Selitystä ei anneta. Avaus voisi olla siinä, että päällekkäin on kaksi sotaa, kulissien takainen ja julkisempi Vietnam, ja että näistä ensimmäisen kätketty luonne toimisikin kommentaarina Vietnamin sodan todellisuudelle. Mutta kuten on todettu, Vietnam oli myös julkinen tv- ja mediasota.
Blood: The Last Vampire luottaa väkivaltaisiin miekkataisteluihin, mutta suuren sijan saavat erikoistehosteet ovat kehnoja. Ryöppyävä veri on pikselimössöä. Massataisteluissa vihollisilta irtoavat vähintään raajat, raflaavimmillaan ruumis räjähtää. Eräs siivekäs ”välipomo” on ulkonäöltään kuin 90-luvun videopelistä tai Mattelin lelumainoksesta.
Hätäinen leikkaus ja tärisevä kuvas taas sotkevat vaijereilla tehdyt stuntit, joihin on kuitenkin selvästi panostettu. Lopputulema on poseerausta teräaseen kanssa, ikään kuin jos Lone Wolf and Cub -elokuvien painesuihkuverellä maalattuihin kamppailuihin lisättäisiin taianomaisia kung fu -elementtejä ja paketti leikattaisiin musiikkivideoksi.
Elokuva lieneekin tehty uusiksi siksi, että vampyyrit elävät nyt huippukauttaan markkinatuotteena. Tästä kuitenkin puuttuu modernien tulkintojen sinällään mielenkiintoiset kosketukset. Tv-sarjassa True Blood vampyyrit rinnastuvat ennakkoluuloja herättävään vähemmistöön ja Twilighteissa (2008, 2009) viritellään kristillistä seksivalistusta.
Blood: The Last Vampire on yksiulotteisempi kuin sarjakuvan Blade filmatisoinnit, joissa vampyyrit selittävät tekojaan edes sillä, että he ovat evolutiivisesti ihmistä kovempi laji. Tässä on vain abstrakti kuvio hyvästä ja pahasta eikä kumpaakaan problematisoida.
Teksti: © 2010 Jaakko Kuitunen
Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Ihmiskuntaa moukaroiva komeetta kiteyttää tuhobuumin muodonpalautuksessa koronavuoden kriisikäytöksen.
Lue lisää »Epäortodoksinen eroko? Netflixin menora-menestyjä tutustuttaa vanhakantaiseen juutalaisuuteen, jonka vivahteissa viihtyisi pidempäänkin…
Lue lisää »Hullu ja masentunut Hollywood synnytti Citizen Kanen, jonka myyttinen auteur saa Fincheriltä isällisen avokämmenen.
Lue lisää »Kotoilun lämmin ja pehmeä kaima The Blitzin ajoilta maalaa miedon lesbosuhteen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA