30 päivää kaamosta

30 Days of Night (2007)

| DVD
  • 2

Yhdysvaltain pohjoisin kaupunki, Alaskan Barrow, valmistautuu vastaanottamaan kuukauden mittaisen pimeyden, jonka laskeuduttua alkaa tapahtumaan kummia…

Lasse Lepola
julkaistu 2009-02-18 / päivitetty 14.05. klo 20:08

KUVA 4

Danny Huston.
Danny Huston. 

KUVA 3

Melissa George ja Rachel Maitland-Smith.
Melissa George ja Rachel Maitland-Smith. 

KUVA 2

Josh Hartnett.
Josh Hartnett. 

KUVA 1

Melissa George ja Josh Hartnett.
Melissa George ja Josh Hartnett. 

30 päivää kaamosta

Ohjaus David Slade
Näyttelijät Josh Hartnett, Melissa George, Ben Foster, Danny Huston
Maa Yhdysvallat
Pituus 113 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2007 Columbia Pictures, Dark Horse Entertainment, Ghost House Pictures ja Nordisk Film
  • Kuva 4
  • Ääni 4
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Yhdysvaltain pohjoisin kaupunki, Alaskan Barrow, valmistautuu vastaanottamaan kuukauden mittaisen pimeyden. Kerran vuodessa kaupungin ahmaiseva luonnonilmiö ei ole sen enempää asukkaiden kuin turistienkaan mieleen. Barrow hiljenee lähes tyystin. Nyt kaupungissa vallitsevat poikkeusjärjestelyt. Alkoholiakaan ei ole kaupan, sillä 30 päivän totaalisessa pimeydessä viinaksilla läträäminen voisi olla tuhoisaa. Ehkä juuri tästä syystä osa kaupunkilaisista katsoo parhaimmaksi jättää pimeys taakseen ja he suuntaavat viimeisellä mahdollisella lennolla pois kaupungista. Vain sitkeimmät jäävät. Heidän joukossaan on Barrow:n nuori sheriffi Eben Oleson (Josh Hartnett), jota aivan kaikki kyläläisistä – tai katsojista – eivät ota vakavasti, ja hänen lennolta myöhästynyt ex-vaimo Stella (Melissa George).

Pimeyden laskeutuessa kaupungin ylle alkaa sarja outoja tapahtumia. Ensin kaikki koirat löytyvät kuolleina, sitten sammuu voimalaitos ja puhelinlinjat. Huonot merkit ovat ilmassa viimeistään silloin kun vieras muukalainen (Ben Foster) ilmestyy kylän raitille julistamaan sekavaa sanomaansa: Barrow on nyt vampyyrien käsissä. Pakopaikkaa ei ole.

Sarjakuvien filmatisoinnit jatkuvat 30 päivää kaamosta (2007, Yhdysvallat) nimisellä teoksella. Kauhuvirtuoosi Sam Raimin oli määrä purkittaa kulttisarjakuva filmille, mutta hän antoi vetovastuun Hard Candy (2005) leffalla säväyttäneelle David Sladelle, joka aiemmin oli väsäillyt lähinnä musiikkivideoita. Raimi itse tyytyi tuottajan rooliin. Näin jälkiviisaana voi todeta, että tämä oli todennäköisesti syy siihen, että tuotanto meni pahasti puihin. Tarkoitushan oli varmasti noudattaa sarjakuvan visuaalista ilmettä pikkutarkasti, mutta siihen hommaan Sladen taidot eivät vain yksinkertaisesti riittäneet.

Barrow:n kaupunki on oikeastikin olemassa, mutta elokuvaa varten se piti synnyttää uudelleen, liian modernit rakennukset kun eivät istuneet sarjakuvan henkeen lainkaan. Niinpä Alaska siirrettiin studioympäristöön ja vain pääkatu lavastettiin oikeisiin mittoihin. Kuvaukset tehtiin lämpimissä olosuhteissa, vaikka Alaskassa menossa on hyinen talvi. Ei tarvita lukion pitkää matematiikkaa eikä muitakaan erikoiskykyjä tietääkseen, että tällä tapaa ei purkiteta kuin kuraa. Tekijöiden suurin huolenaihe olikin lumen tekeminen. Tästä tuli heille lopulta varsinainen painajainen ja lopputuloksesta koominen: sisäkuvissa jokainen voi nähdä kuinka ulkona tuiskuaa ja tuivertaa kuin viimeistä päivää. Ulkokuvissa myteri jatkuu, mutta missään ei näy kinoksia eikä lumihiutaleita keräänny edes henkilöiden asusteisiin, olivat he norkoilleet ulkona minuutin tai tunnin. Sladen digitehostein ja muilla tekoaineksilla luoma vaikutelma lumen ja jään saartamasta kaamoskaupungista on absurdinen.

Kohellus jatkuu näyttelijäsektorilla. Sheriffi Olesonia tulkitseva Josh Hartnett on juuri niin aneeminen kuin pelätä saattoi. Hartnett on jo pidempään pyrkinyt kuoriutumaan kiltin hurmurin kotelostaan, johon hän iskostui 2000-luvun alun blockbusterissa Pearl Harbor. Arvannet Josh varmaan, että yritykseksi jäi tälläkin kertaa. Sen sijaan Hartnettin ex-heilaa näyttelevä Melissa George (Houkutus) suoriutuu rahtusen verran paremmin. Elokuvan yksi suuri ongelma onkin onneton henkilöohjaus, sillä paperilla kiinnostavia hahmoja ei saada herätettyä elokuvaan lainkaan. Katsojaa ei saada jännittämään kaupungin asukkaiden puolesta. Ihan sama kenet pilkkoo seuraavaksi.

30 päivää kaamosta kauhupätkän parasta antia on maskeeraus ja vampyyritehosteet. Kirveellä heiluttelu on kerrankin juuri sitä mitä sen pitäisikin olla. Veri lentää ja lihaa syntyy. Tämä nostaa filmin pahnan pohjimmaisten joukosta ja antaa edes jonkinlaisen synninpäästön. Itse vampyyrit ovatkin hahmoina jo sitten oma surullinen lukunsa. Yön teurastajat virnuilevat, höpöttävät hassuja ja kirkuvat kuin pienen talon porsaat. Jos tämä ei naurata niin ei sitten mikään. Kaiken kruunaa se, ettei vampyyreilla ole motiivista tietoakaan. He ovat vain yksinkertaisesti tulleet herkuttelemaan kuukaudeksi. Häijyn lauman johtajalle on tosin tärkeää sekin, että ihmiset luulevat vampyyrien olevan vain mielikuvituksen tuotetta. Onhan sitä sisältöä siinäkin.

Käsikirjoituksessa ja tarinankerronnassa on muitakin aukkoja, aikajana ja siirtymiset kohtausten välillä niistä suurimpina. Välillä takerrutaan kaikkeen ja seuraavaksi katsoja tipahtaakin kärryiltä. Käsikirjoittajille ei tunnu olleen selvää, että elokuvan tapahtumat sijoittuvat 30 päivän sisälle. Elokuva on myös kaksituntisena pahanlaisesti ylipitkä. Tunnin kohdalla eväät tuntuvat syödyiltä ja loppu aika odotetaan josko ohjaajalla olisi tarjota yllättävä loppuratkaisu. Eipä ollut.

Älkääkä nyt käsittäkö väärin. Ihailen suuresti sitä, että vampyyrigenreä yritetään herättää henkiin. Tällaiset tuotannot sen sijaan eivät tee kuin vahinkoa. Idea hyvä, toteutus järkyttävä.

DVD on, ehkä lohdutukseksi, ahdettu täyteen lisämateriaalia. Elokuvan jostain syystä ostaneelle tai vuokranneelle esitellään kikat ja niksit perinpohjaisesti. Ekstrat ovat sisällöllisesti hyviä, mutta niistä ei silti jaksa innostua. Bonukset voi halutessaan katsoa erikseen tai yhteen putkeen, jos haluaa uhrata elämästään vielä reilun tunnin verran lisää. Pala nousee kurkkuun siinä vaiheessa kun visuaaliniilot ylpeilevät lumimaiseman synnyttämisellä. ”Ehkä lumisin leffa koskaan” kommentti tekee jo todella pahaa.

Ekstroja ei ole tekstitetty. Ääniraidoissa on varaa valita DD 5.1:n ja DTS:n väliltä. Kuvaksi on valittu anamorfinen widescreen 2.40:1

Teksti © 2008 Lasse Lepola

Seuraa meitä

PINNALLA

Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202