Homelandin neljännen tuotantokauden avausjaksot aiheuttivat vähintäänkin kyseenalaisia reaktioita sarjan katsojissa.
(Sisältää juonipaljastuksia)
Isänmaan puolesta – tai Suomessakin nykyään paremmin Homelandina tunnettu sarja – palasi rytinällä. Neljäs tuotantokausi käynnistyi tuplajaksolla, joista jälkimmäinen herätti kiivasta keskustelua fanien keskuudessa. Äkkipikaisimmat tuomitsivat sarjan alimpaan helvettiin ja ilmoittivat lopettavansa sarjan seuraamisen kokonaan. Kyse oli kohtauksesta, jossa Carrie (Claire Danes) saa hetkellisen päähänpiston hukuttaa vastasyntyneen tyttärensä kylpyammeeseen. Eräs katsoja kirjoitti kohtauksen aiheuttaneen hänelle “oksennusrefleksin”.
Sarja on vuosien mittaan saanut kritiikkiä monelta eri taholta, mutta koskaan aiemmin ei suhtautuminen sarjaan ole ollut – varsinkaan sarjanseuraajien keskuudessa – näin vihamielistä. Onko kysymys siitä, missä menee hyväksyttävän televisioviihteen raja?
Koko Homelandin tuotantoa peilatessa kenties parempi kysymys olisi, miksi suhtautuminen on vasta nyt johtanut moisiin tunteenpurkauksiin?
Entä aiempien tuontantokausien valtavat ruumisluvut? Tai tuoreen kauden ensimmäinen kohtaus, jossa pakistanilainen kylä pommitetaan maan tasalle tappaen nelisenkymmentä siviiliä?
Itse sarjaa on turha osoittaa syyttävällä sormella. Edellä mainittua teurastusta seuraa tapahtuma, joka kuvastaa “terrorismin vastaisen sodan” tilannetta osuvasti, joskin tahallisen räikeästi: pommituksen jälkiseuraamuksia ei käsitellä, vaan Carrie yllätetään syntymäpäivälaululla ja -kakulla.
Kohtausten vastaikkainasettelu kertoo Yhdysvaltojen asemasta ei ainoastaan maailmanpoliisina, vaan myös maailman moraalituomarina. Napin painalluksella on mahdollista riistää henkiä täysin epäröimättä, kunhan välissä on verhoava huntu, joka poistaa kahdenkeskisen suhteen.
Yli vuosikymmenen ajan kestäneestä Lähi-idän miehityksestä on tullut niin arkipäiväistä ja etäistä, ettei tilanteeseen pysty enää samastumaan – ainakin jos Homelandin katsojia on uskominen. Pommituskohtausta tuskin oltaisiin edes noteerattu elleivät Carrien toimet olisi tuottaneet mielipahaa, joka näkyi ohjelman keskustelupalstoilla.
Onko siis kyse kahdenkeskisestä suhteesta katsojan ja ruudussa nähtyjen tapahtumien välillä, vai siitä, että Carrien lapsi oli länsimaalainen? Olisiko vastareaktio ollut sama, jos lapsi olisi ollut kotoisin Lähi-idästä? Ainiin, kuolihan jo ohjelman ensimmäisellä kaudella poika nimeltä Issa.
Teksti 2014: Jussi Toivola
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA