DC Comicsin ja Marvelin välinen kilpailu on juuri nyt kuumimmillaan. Sarjakuvafanit ovat jo vuosia saaneet makeaa mahan täydeltä, ja tänä vuonna tahti kiristyy äärimmilleen kun maaliskuussa ensi-iltansa saa DC:n toistaiseksi suurin panostus Batman v Superman: Dawn of Justice. Kalkkunatason Man of Steelin (2013) kakkososan lisäksi DC Comicsilta nähdään vuoden aikana vielä sekopäinen Suicide Squad, kun taas Marvelin tuotanto kasvaa loppukeväästä Ryhmä X:n uutuudella X-Men: Apocalypse, alkukesästä Kapteeni Amerikan kolmannella osalla Captain America: Civil War ja vielä syksyllä Tohtori Oudon ensimmäisellä filmatisoinnilla Doctor Strange.

Mutta unohdetaan supersankarielokuvat hetkeksi. Yhdysvaltain elokuvateollisuudessa on totta kai paljon muutakin tarjolla kuin pelkkiä megabudjetin kassamagneetteja. Artikkelisarjassa pyrin nostamaan esiin niitä elokuvia, joita itse odotan kaikista eniten. Listauksiini tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, sillä on vielä hyvin aikaista sanoa tullaanko kaikkia alla olevia elokuvia edes näkemään Suomen valkokankailla. Näillä näkymin ainakin Paul Greengrassin Jason Bourne on alustavasti merkitty esitettäväksi 29.7. Tulen päivittämään listaa aina sen mukaan kun ensi-illoista ilmestyy tarkempaa tietoa.

Tässä siis ensimmäiset viisi elokuvaa, joita kannattaa odottaa tulevina kuukausina:

Demolition – Jean-Marc Vallée

Reese Witherspoonin tähdittämä Wild – Villi vaellus (2014) ei koskaan saavuttanut yhtä maineikasta suosiota kuin Dallas Buyers Club (2013). Elokuva per vuosi -tahtia takovan Jean-Marc Valléen uutuus jatkaa tutusti henkilökuvausten linjalla. Toronton elokuvajuhlilla debytoinut draama ei saanut erityisen imartelevia ensiarvioita toisin kuin ohjaajan edelliset teokset, mutta jään silti innolla odottamaan elokuvaa tarinan kiehtovuuden ja Jake Gyllenhaalin kehuja saaneen esityksen vuoksi.

Jason Bourne – Paul Greengrass

Paul Greengrassin päätös palata kameran taakse sinetöi Matt Damonin paluun Jason Bournen rooliin. Medusan perintö (2012) enteili jo tulevaa aikakautta ilman parivaljakkoa, mutta yhdeksän vuoden tauko saagasta ilmeisesti teki tehtävänsä ja sytytti inspiraation liekin uudelleen. Rennerin tähdittämä jatko-osa Medusan perinnölle saa näin odottaa, vaikka elokuvan piti alun perin saada ensi-iltansa tänä kesänä. Tuskinpa ketään harmittaa.

The Light Between Oceans – Derek Cianfrance

Erittäin taitavan Derek Cianfrancen The Place Beyond the Pines (2012) oli lupauksia herättävästä alusta huolimatta mielestäni pettymys. Odotukset elokuvaa kohtaan olivat toki pilvissä erinomaisen Blue Valentinen (2010) vuoksi, jonka valitsinkin vuoden 2010 parhaaksi elokuvaksi. Cianfrancen pariutuminen nyky-Hollywoodin lahjakkaimpiin näyttelijöihin kuuluvan Michael Fassbenderin kanssa tuskin pitävät ohjaajan uutuuden odotuksia tälläkään kertaa kovin matalina. Suositun romaanin filmatisoinnin toisessa pääosassa esiintyy tuore Oscar-voittaja Alicia Vikander.

Maggie’s Plan – Rebecca Miller

Sympaattinen Greta Gerwig on totuttu näkemään New Yorkiin sijoittuvissa indiekomedioissa. Komediennen aina charmikas olemus tekee esittämistään, usein toisiaan muistuttavista hahmoista helposti lähestyttäviä. Rebecca Millerin dramedia ei kuhisevasta metropolista tai mutkikkaiden ihmissuhteiden aiheesta erkaannu. Maggie’s Plan esitettiin syksyllä Torontossa ensimmäisen kerran, jossa elokuva sai varsin positiivisen vastaanoton.

The Neon Demon – Nicolas Winding Refn

Drive (2011) nosti Nicolas Winding Refnin suuren yleisön suosioon, joskin Only God Forgives (2013) jakoi selvästi mielipiteet. Refnin vielä salassa pysynyt uutuus tulee todennäköisesti muistuttamaan enemmän jälkimmäistä teosta. Los Angelesin muotiskeneen sijoittuva kauhutrilleri käsittelee kulttuurimme pakkomielteisyyttä kauneutta kohtaan, ja kuinka “täydellisyyden” tavoittelulla voi olla ankarat seuraamukset.

Elle Fanning

Teksti: 2016 Jussi Toivola