Kulttuurienvälisen viestinnän problematiikkaa

(2009)

Marjo Eskola pohdiskelee kulttuurien välisiä kohtaamisia Clint Eastwoodin kehutussa Gran Torino-elokuvassa.

julkaistu 2009-08-04 / päivitetty 22.07. klo 14:02

KUVA 1

Gran Torino
Gran Torino 

“Keep your hands off my dog”

Vuoden 2009 alkupuolella Suomen ensi-iltansa saanut Gran Torino sopii hyvin aikaamme. Kulttuurienvälisestä kohtaamisesta on pitkälti tullut osa jokapäiväistä elämää, johon yksilöiden on löydettävä eväitä ja johon he joutuvat ottamaan kantaa. Osuvasti viime kevääseen osunut monikulttuurisuutta vastustanut tarrajupakka Helsingin julkisissa tiloissa sai sekin elokuvan lailla ihmiset miettimään omaa asennettaan monikulttuurisuuteen ja kulttuurienvälisiin kohtaamisiin. Mitä jos lähtökohta on vuorovaikutuksesta kieltäytyminen? Gran Torino -elokuva kuvaa kulttuurienvälisten kohtaamisten arkipäivän raadollisuutta ja nostaa esiin ennakkoluulojen merkityksiä yksilöiden toiminnassa. Kuitenkin elokuva esittää myös odottamattomia yhtäläisyyksiä erilaisten taustojen omaavien ihmisten arvomaailmassa ja luo toivoa siitä, että kulttuurierot eivät määritä loputtomiin yksilöiden mahdollisuuksia ymmärtää toisiaan ja sitoa rajoja ylittäviä ystävyyssuhteita. Tämä artikkeli lähtee siis liikkeelle kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen problematiikasta, mutta käsittelee lopulta myös aspekteja, jotka voivat toimia sillanrakentaja-aineksina.

Päällisin puolin suurimman kulttuurisen kuilun Gran Torinossa muodostavat eroavaisuudet kansallisessa ja etnisessä taustassa sekä ihonväri, jonka symboliikassa korostuu edelleen Yhdysvaltojen raskas historia. Clint Eastwoodin esittämä Korean sodan veteraani Walt Kowalski joutuu kohtaamaan muutoksia elinympäristössään kun naapurustoon asettuu maahanmuuttajia. Samalla hän joutuu osaltaan todistamaan nuorisokulttuurin jengiytymistä ja kohtaa itse yksinäisyyteen ja vanhuuteen kohdistettuja ennakkoluuloja. Huomio kiinnittyy kuitenkin ensimmäiseksi vanhan miehen ja naapuriin muuttavan Hmong-perheen väliseen kulttuuriseen kuiluun. Tätä korostavat etenkin yhteisen äidinkielen puuttuminen ja erot yksityisyyden määrittelyssä, mutta ennen kaikkea kyse on Waltin voimakkaista ennakkoluuloista, jotka kumpuavat suuresti sekä henkilökohtaisesta että kansallisesta sodan kokemuksesta, yleistävästä propagandasta aasialaisia kohtaan sekä stereotyyppisistä oletuksista, joita Walt tekee liittyen esimerkiksi aasialaiseen ruokakulttuuriin, omastaan poikkeaviin uskonnollisiin rituaaleihin ja puheen äänekkyyteen.

Walt Kowalski on siis sen yhä tyypillisemmän tilanteen edessä, että hän joutuu tahtomattaan tutustumaan vieraisiin kulttuureihin omassa maassaan, omalla asuinalueellaan ja omassa lähipiirissään. Eräällä tavalla hän on siis kotikentällään, mutta asuttaa paikallisella tasolla yhä pienempää alkuperäiseksi mieltämäänsä valkoisen, työväenluokkaisen, republikaanisen amerikkalaisuuden saareketta. Walt kokee tutun kulttuurisen piirinsä muutoksen uhkaavana ja loukkaavana johtuen juuri edellä mainituista ennakkoluuloista sekä amerikkalaisesta kansallisesta ylpeydestä liittyen omistamiseen, työnteon kannattavuuden näkymiseen omassa elintasossa ja ideaaliin kansallisesta identiteetistä. Mustasukkaisuus omasta maasta on sinällään hämmästyttävää amerikkalaisessa kontekstissa, jossa valtio on alunperinkin syntynyt useiden kansallisuuksien ja etnisyyksien sulatusuunissa, jossa ainoa “oikea” alkuperäiskansa ajettiin väkivalloin marginaaliseen asemaan. Sinällään sekä Walt että naapuriin muuttava Hmong-perhe ovat kuitenkin samalla lähtöviivalla siinä, että molemmat joutuvat uudessa tilanteessaan sietämään epävarmuutta ja löytämään jonkinlaisen tavan sopeutua muutokseen.

Elokuvan asetelmalle on keskeistä Eastwoodin hahmon haluttomuus todella tutustua vieraisiin kulttuureihin ja sopeutua vallitseviin kohteliaisuuskäsityksiin. Täten kanssakäymisen onnistumisella on huomattavia esteitä sekä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ajatellen että Waltin välittömässä perhepiirissä, jossa isän ja poikien suhde on lähinnä vaivaantunut. Suurelta osin Walt Kowalskin käytöstä ja suhtautumista voidaan selittää myös hänen henkilökohtaisella persoonallaan, sillä kaikki ulosanti ei missään nimessä selity kansallisella historialla, vaan tärkeää on myös yksilön menneisyys, hänen henkilökohtaiset kokemuksensa, arvonsa ja taustansa sekä ihmissuhteensa. Hahmon elämän tärkein ihminen eli hänen vaimonsa on juuri kuollut. Vanha mies tuntuu suojaavan itseään hyökkäävällä puhetavalla, luotaantyöntävillä ilmeillä ja suljetulla ruumiinkielellä. Viestintähän ei ole pelkästään sitä, mitä me sanomme. Joka tapauksessa, kokemukset ovat tehneet miehestä varovaisen, epäluuloisen ja katkeran. Tämä kaikki kertautuu Waltin suhteessa omaan perheeseensä, jossa yksilöiden on erittäin vaikea kommunikoida keskenään kunnioittaen toisiaan tavalla, jonka nämä kokevat aiheelliseksi.

Uskomukset ja arvot esiintyvät Gran Torinossa välistä hyvinkin alleviivatusti korostaen eroja kulttuurisissa taustoissa ja siinä, miten kohteliaisuutta ja kunnioitusta ymmärretään. Walt tekee näin ollen virheitä myös tiedostamattaan esimerkiksi koskettamalla Hmong-lapsen päätä omassa kulttuurissaan hyväksyttävällä ja kannustetullakin tavalla. Toinen kulttuuri kokeekin tavan äärimmäisen loukkaavana, sillä Hmongit uskovat pään olevan pyhää aluetta, jossa sielu asuu. Ulosannissa tulevat jälleen esiin myös stereotyyppiset uskomukset kun Walt laukoo suorasukaisesti yleistäviä ja loukkaavia kommenttejaan. Mies jopa murisee tavalla joka alleviivaa hänen lähtökohtaisen negatiivista suhtautumistaan ja intensiteettiä, jolla hän kokee inhoa ja vihaa. Tosin elokuvassa on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka päällisin puolin loukkaukselta vaikuttava esitys voikin olla osoitus huumorintajusta ja keskinäisestä läheisyydestä. Walt jakaa esimerkiksi parturinsa kanssa keskinäisen ymmärryksen kilvoitellen leikkisästi mahdollisimman karkeilla loukkauksilla toisen ihonväriä ja kansallista taustaa sekä näihin liittyviä stereotypioita käyttäen. Keskeistä myös lopulta syventyvälle suhteelle Hmong-perheeseen ja etenkin sen nuoriin on juuri tapa, jolla teini-ikäinen Sue ja vähitellen myös hänen arka veljensä Tao pystyvät näkemään loukkaavan puheenparren taakse ja ovat valmiita osallistumaan sanalliseen kilvoitteluun. Walt näyttäytyy samassa yhteydessä hänkin entistä “pelihaluisemmalta” ja menee jopa vierailulle maahanmuuttajien kotiin. Jollain tapaa asteittain tapahtuva lähestyminen korostaa vanhan miehen yksinäisyyttä ja menneisyydessä syntyneiden patoutumien merkitystä miehen ulosannissa.

Elokuvan keskeinen kulttuurisen välimatkan kansallista ja etnistä luonnetta lopulta vähentävä aspekti löytyy representaation taakse kiinnittyneistä jaetuista arvoista. Walt ja Hmong-nuoret pitävät esimerkiksi keskeisenä vanhempien ja traditioiden kunnioitusta. Oman perheensä keskuudessa Walt on leimautunut vanhuuteen, joka hänen poikansa silmissä edustaa vanhenevaa ruumista, joka asettaa rajoitteita ja tyttärentyttärelle mahdollisuutta periä isoisän Ford Gran Torino tämän kuoltua. Waltin ajaessa Taoa riveihinsä havittelevan jengin tiehensä Hmong-perhe alkaa nähdä hänessä auktoriteettia ja kunnioitettavaa voimaa. Lisäksi Taon ja Waltin välille kehkeytyy oppipoika-opettaja suhde, jossa Walt saa edelleen toimia kykenevänä ja ammattitaitoisena ihmisenä ja miehenä. Walt taasen arvostaa Taon halukkuutta työntekoon jengiytymisen sijasta. Ikäryhmät ylittävän ystävyyden taakse kätkeytyviä arvo-asetelmia korostetaan edelleen myös Hmong-nuorten ja Waltin oman pojantyttären hautajaisasuissa kun toiset pukeutuvat kunnioittavasti perinteisiin kansallisiin asuihinsa toisen esitellessä vulgaarin avoimesti napakoruaan. Lisäksi sekä Walt että Sue ja Tao jakavat kaikki ylpeyden omasta kansallisesta kulttuuristaan.

Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen voidaan jossain määrin sanoa edellyttävän kulttuurien tuntemusta ja niiden erityispiirteiden ymmärtämistä. Salliessaan Hmong-nuorten kertoa kansastaan ja kulttuuristaan Walt Kowalskin kulttuurienvälinen kompetenssi kasvaa hänen omintakeisen viestintätapansa taustalla kaikessa hiljaisuudessa. Kohteliaisuuskaan ei näyttäydy ainoastaan sanallisessa viestinnässä eikä se ole riippumaton kontekstista tai yhteisten pelisääntöjen tunnistamisesta. Joka tapauksessa Gran Torino -elokuva muistuttaa siitä, kuinka kulttuureihin kiinnittyneitä ja yksilön lähtökohdista ja kokemuksista kumpuavia samankaltaisia arvoja voi esiintyä myös päällisin puolin hyvin erilaisissa ihmisissä. Aina suurimmat tai yksilölle tärkeimmät ideologiat eivät kiinnity nimenomaan yhteen kansalliseen kulttuuriin, ikäryhmään tai etnisyyteen. Lopulta päällispuolinen erilaisuus voi kätkeä sisälleen osoituksia arvomaailman samankaltaisuudesta ja henkilökohtainen kontakti on mahdollinen kaikista ennakkoluuloistakin huolimatta.

Teksti © 2009 Marjo Eskola

Seuraa meitä

PINNALLA

Mahershala Ali ja Viggo Mortensen

Green Book

| 18.01.

Hassu, siirappinen tie-elokuva rasismin voittamisesta ei ole erityisen hyvä konsepti.

Lue lisää »
Clint Eastwood

The Mule

| 15.01.

Uusi alku vai viimeinen suora? Menneen maailman haurastunut hortonomi vaihtaa vararikossa puutarhapuolelta huumehommiin.

Lue lisää »
Lily Franky ja Kairi Jyo

Shoplifters - perhesalaisuuksia

| 27.12.

Varasteleva perhe pysyy yhdessä – japanilainen löytöperhedraama rikoksesta ja rakkaudesta kukoistaa kutsuvassa kurjuudessa.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Matthias Schoenaerts ja Léa Seydoux

Kursk

| 14.12.

Sukellusveneonnettomuuden uhreja ja omaisia muistavassa tuomionluvussa syytettyinä seisovat sydämettömät sedät.

Lue lisää »
Michael B. Jordan ja Sylvester Stallone

Creed II

| 28.11.

Läski tummuu ja sydän turpoaa uuden sukupolven Rocky/Drago-revanssissa isien korkeammaksi kunniaksi.

Lue lisää »
Taron Egerton

Robin Hood

| 05.12.

Sherwoodin populistisankarin pointiton ja ponneton päivitys luokkapetturi-poikabändiläiseksi ryövää katsojan aikaa ja rahaa.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Saksanhirvet

Kosketuksissa

| DVD | 08.12.

Metafyysinen rakkaustarina teurastamossa ja unissa toisiaan etsivistä sieluista dominoi Berliinin elokuvajuhlia vuonna 2017.

Lue lisää »
Kurt Russell

The Christmas Chronicles

| Netflix | 10.12.

Ho ho ho ja hehkuviiniä pullo! Kurt Russellin valkoparta cowboy-ukki palauttaa uskon jouluun hyperglykeemisessä sesonkiseikkailussa.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202