Everybody was deconstructing

| LEHTIHARAVA

Those dudes were bright as Lacan.

julkaistu 2012-09-09 / päivitetty 10.09. klo 20:08

KUVA 1

And so on and so on and so on
And so on and so on and so on 

♪ Everybody was deconstructing
Those dudes were bright as Lacan
In fact it was little bit irritating
Even tics like Zizek’s talking ♪

Miten Harmony Korinen uusin elokuva Spring Breakers kuulostaa kuvauksen pohjalta aivan samalta törkytouhulta, mitä hän on tehnyt jo teini-ikäisenä (Kids, käsikirjoitus) ja varttuneemmalla iällä (mm. Gummo, Trash Humpers, ohjaus).

Mutta nyt hän on muuttunut ohjaajaksi, joka taitaa sekä derridalaisen dekonstruktion että debordilaisen situationismin.

Onko kyse kulttuurin vaihdosta?

Kuoriutuiko hänestä mannermaisen filosofian amerikkalainen “paha poika”, kun hän 2000-luvulla teki oman dogme-elokuvansa, vaikka tanskalaiselle liikkeelle oli jo annettu symbolinen niskalaukaus?

Vai onko linkki Werner Herzog, jonka hyvä ystävä Korinesta on tullut?

Äh. Nuohan ovat itseriittoisia tekijöitä, hulluja eurooppalaisia, dogme-liikkeen von Trier ja Herzog, jotka eivät seuraa kuin omia ajatuksiaan, osaavat he julkisesti kertoa.

Hieman kuulostaa oudolta se, että tässä on nyt iso amerikkalainen satiiri ja ajan peili siksikin, että pääosaan on otettu Disney-tallin entisiä lapsitähtiä.

Käsittääkseni Gomez tai Hudgens vaati päästä mukaan – hän ei suostunut poistumaan Korinen kotiovelta ennen kuin Korine myöntyi.

Äh. Disneyn kasvattamat lapsitähdethän ovat yrittäneet tehdä irtiottoja Disneyn leimasta jo vuosikausia.

Ryan Gosling teki 2000-luvun alussa rankan uusnatsielokuvan The Believer (2001) ollakseen muutakin kuin “mikkihiiripaskaa”, Full Metal Jacketin kersanttia lainatakseni. Nykyään hän on legitiimi näyttelijä.

Joskus vuosi sitten olin havaitsevani zizekiläisen käänteen. Se näkyy siinä, että Slavoj Zizekin huvittava persoona ja hänen asemansa tunnetuimpana vasemmistofilosofina on ollut tuomassa mannermaisen filosofian sanastoa arkikäyttöön, etenkin mitä tulee valtavirran kulttuurituotteista puhumiseen.

Zizek on osoittanut, kuinka Pokemoneja, Jugoslavian hajoamissotia, saksalaisia vessanpönttöjä ja Lacania voi käsitellä samassa artikkelissa. Mukaan mahtuu vielä pari hyvää vitsiä itäblokista.

Tuntuu siltä, että parodia ja satiiri ovat nykyään automaattisesti dekonstruktiota. Ja kaikki mikä elokuvassa vähän hiertää, jota ei pysty selkeästi artikuloimaan, liittyy jotenkin tiedostamattomaan.

Äh. Tiedostamatonhan oli jo 80- ja 90-luvun juttu. Silloin kirjoitettiin psykokulttuurista nidetolkulla.

Mutta onhan tähän tullut itsekin sorruttua.

Palatakseni vielä Goslingiin, tarkemmin Driveen, jolla silläkin on muuten eurooppalainen ohjaaja. Drive on Aisopoksen aikaisen faabelin kuvitus sijoitettuna rikoselokuvien Los Angelesiin ja näyttelijällä, joka on ihan hyvä roolissaan Mickey Rourkena, mutta siitäkin tuli joissakin kritiikeissä joku helvetin dekonstruktio.

Lisäys 10.9.2012:

“Rudolf Pannwitz oli tämän vuosisadan alun filosofi ja kirjailija. Hän kirjoitti: “Filosofia on aikansa tuomari; on turmiollista jos siitä tulee aikansa ilmaus.”

Turmiollista? Kuka enää niin ajattelee? Jos filosofia näinä aikoina haluaa tulla kuulluksi, se ei voi jääräpäisesti hokea velvollisuuttaan miettiä ikuisia ja ikuisesti ratkaisemattomia ongelmia. Sen täytyy luoda uusia termejä filosofiseen kielenkäyttöön, Gilles Deleuzen (“rihmasto”) tai Jacques Derridan (“dekonstruktio”) tapaan. Tai osallistua keskusteluun päivän poliittisista tai taloudellisista kysymyksistä, minkä aina voi tehdä filosofina jos osaa yhdistää valtion budjettivajeeseen jonkin Kantin huonosti tunnetun ajatuksen.”

— Jan Blomstedt: Oma aika (1995)

Teksti 2012: Jaakko Kuitunen

Seuraa meitä

PINNALLA

Lily Franky ja Kairi Jyo

Shoplifters - perhesalaisuuksia

| 27.12.

Varasteleva perhe pysyy yhdessä – japanilainen löytöperhedraama rikoksesta ja rakkaudesta kukoistaa kutsuvassa kurjuudessa.

Lue lisää »
Matthias Schoenaerts ja Léa Seydoux

Kursk

| 14.12.

Sukellusveneonnettomuuden uhreja ja omaisia muistavassa tuomionluvussa syytettyinä seisovat sydämettömät sedät.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Dakota Johnson, Anne-Lise Brevers, Mia Goth ja Majon Van der Schot

Suspiria

| 20.11.

Giallon mestariteoksen kuulaaksi kuviteltu oopiumuni pitelee rikkinäistä peiliä menneisyyttään työstävän kansan kasvojen edessä.

Lue lisää »
Matthias Schoenaerts ja Léa Seydoux

Kursk

| 14.12.

Sukellusveneonnettomuuden uhreja ja omaisia muistavassa tuomionluvussa syytettyinä seisovat sydämettömät sedät.

Lue lisää »
Michael B. Jordan ja Sylvester Stallone

Creed II

| 28.11.

Läski tummuu ja sydän turpoaa uuden sukupolven Rocky/Drago-revanssissa isien korkeammaksi kunniaksi.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Saksanhirvet

Kosketuksissa

| DVD | 08.12.

Metafyysinen rakkaustarina teurastamossa ja unissa toisiaan etsivistä sieluista dominoi Berliinin elokuvajuhlia vuonna 2017.

Lue lisää »
Kurt Russell

The Christmas Chronicles

| Netflix | 10.12.

Ho ho ho ja hehkuviiniä pullo! Kurt Russellin valkoparta cowboy-ukki palauttaa uskon jouluun hyperglykeemisessä sesonkiseikkailussa.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202