DocPoint 2016: Sanoja ja tekoja

| FESTIVAALI

Requiem for the American Dream ja A German Youth ovat dokumenttielokuvia rakenteellisten ongelmien synnystä ja seurauksista.

julkaistu 2016-01-31 / päivitetty 31.01. klo 18:06

KUVA 1

A German Youth
A German Youth 

Philadelphiassa viitisen vuotta ennen New Deal -mullistusta kohdusta ponkaissut Noam Chomsky lienee 1900-luvun länsimaisen vasemmistoälymystön merkittävin edustaja. Hänen suora poliittinen vaikutusvaltansa ei toki ole ollut lähelläkään esimerkiksi Neuvostoliiton setämiesten tasoa, mutta välillisesti hän toiminut lukemattomien aktivistien innoittajana ja argumentaation selkänojana.

Peter D. Hutchisonin, Kelly Nyksin ja Jared P. Scottin yhteistyönä ohjaama Requiem for the American Dream (2015) on yhtä aikaa sekä helposti lähestyttävä että katsojalta paljon vaativa dokumentti. Toisaalta se on massoja myötäilevä herrakriittinen manifesti, toisaalta kuvallisilta ratkaisuiltaan yksioikoinen. Hyvin usein kuva-alan peittää tiukasti rajattu lähiotos Noam Chomskysta, joka – hieman kuulijan ideologiasta riippuen – puhuu paskaa tai julistaa totuutta.

Yhdysvaltoihin keskittyvä, mutta pienoisin muutoksin myös Suomeen sovellettavissa oleva rakenneanalyysi on fiksusti tehty: Chomsky nimittäin puhuu selkokielellä, eikä hänellä ole tarvetta tiputella joka halvatun väliin taloustiedejargonia. Askel kerrallaan, sopivasti valittujen tilastojen avustamana rakentuu kuva maailmasta, jossa vastakkainasettelu ei suinkaan ole ohi.

Chomsky käy läpi lainvoimaisia järjestelmiä, joilla taloudellinen eliitti pitää valtaa tyköistuvan pukunsa sisätaskussa. Jos Chomsky ja pääministeri Juha Sipilä keskustelisivat, niin Chomsky eittämättä huomioisi Sipilän halun hallita narratiivia. Ideologisista päätöksistä prässätään ”ainoita mahdollisia”.

Usein sosialistiseksi salaliittoteoreetikoksi leimattu Chomsky keskittyy lähinnä New Dealin jälkeiseen aikakauteen, mutta näkee järjestelmän juurien olevan perustuslaissa: valtaa ripoteltiin demokraattisesti sinne tänne, mutta rikkaat kutsuttiin eturiviin. Tuosta lähtien on taisteltu demokratian määrästä ja muodosta: kenellä ja millä tavoin on mahdollisuus vaikuttaa?

Chomsky väittää New Deal -politiikan jatkuneen vielä Richard Nixoninkin presidenttipäivinä. Requiem for the American Dreamissa etunenässä mustien ja naisten aktivismi tekee 1960-luvusta yhdysvaltalaisen yhteiskunnan kultaisen vuosikymmenen. Massojen aktiivisuudesta hätääntynyt rahaeliitti ryhtyikin tulokselliseen vastahyökkäykseen vähentääkseen äkisti syntynyttä ”yletöntä demokratiaa” (excess of democracy).

Vireälle 1960-luvulle sijoittuu myös A German Youthin (Une jeunesse allemande, 2015) tarinan merkittävin ja tuorein osa. Ranskalaisen Jean-Gabriel Périotin ohjaus kertoo, miten yhteiskunnallisesti aktiivisista, luovista ja älykkäistä nuorista kuoriutuu radikaaleja terroristeja. Sellaisia kuin Ulrike Meinhof, Andreas Baader ja Gudrun Ensslin.

Sellissään vuonna 1976 kyseenalaisen itsemurhan seurauksena kuollut Ulrike Meinhof on elokuvan päähenkilö. Hän argumentoi asiallisesti, eikä kiihkoile. Hänen pitkään suosimansa aseet ovat demokratian periaatteiden mukaisia: paneelikeskusteluja, lehtikirjoittelua ja mielenosoituksia eli sanalla sanoen sellaista toimintaa, jota ”kansalaisvaikuttajan” on soveliasta harjoittaa.

Punaisen armeijakunnan perustamisen ja tekojen on yleensä summattu johtuvan Natsi-Saksasta, jonka syntyä ja perintöä ei vielä 1970-luvun alkuun mennessä oltu perattu.

Périot hyväksyy tuon lähtökohdan, mutta tarkentaa. Hänen silmissään Meinhof ja hänen hengenheimolaisensa päätyvät terrorismiin pitkälti saksalaisen yhteiskunnan tuon aikaisten rakenteiden ja pakan alle jemmatun ilmapiirin vuoksi. Demokratia oli paljon huudettu, mutta käytännössä toteutumaton näennäisideaali. ”Väärille mielipiteille” ei annettu tilaa. Yhteiskunta oli rakenteellisesti sekä autoritäärinen että patriarkaalinen. Aktivistit turhautuivat ja epätoivo kasvoi.

Viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana on ”terrorismin vastaisen sodan” nimissä lähetetty lentotukialuksia ja panssarivaunuja niin aavikoille kuin vuoristoihin. Vastapuoli on tehokkaasti ja sävyjä säästellen maalattu uskonnolliseksi ja kulttuuriseksi hirviöksi. Jos joku ehdottaa terrorin ehkäisyä tilkitsemällä sen taustalla olevat syyt, niin nopeasti joku on jo ratkaisemassa ongelmaa muutamalla lisätonnilla pommeja.

Périotin ratkaisu käsitellä juuri valkoihoisten tekemää terroria on viisas. Se kun muovaa, surullista kyllä, länsimaalaisesta yleisöstä välittömästi vastaanottavaisemman. ”Se on vain hullu, ammutaan se” -leimasin pysyy tiukemmin lipastossa, kun keskeisin henkilöhahmo on lähtökohtaisesti ”yksi meistä”. Hän ei kanna yllään väärän uskonnon tai ihonväärin tuomaa stigmaa.

Ennakkoluulojen puute antaa mahdollisuuden nähdä laajemmin ja syvemmälle. Voi havaita, miksi yhä niukemmiksi omat vaikutusmahdollisuutensa tulkinnut Meinhof päätyi tekemään mitä teki. A German Youthissa Ulrike Meinhof ei ainoastaan kylvä kärsimystä, vaan on itsekin yhteiskunnallisen tragedian uhri. Tämä, toivottavasti, kannustaa katsomaan myös sitä jihadistiksi leimattua terroristia ja miettimään, mikä ajoi hänet räjäyttämään pommin yökerhossa?

Teksti: 2016 Jouko Luhtala

Seuraa meitä

PINNALLA

Mahershala Ali ja Viggo Mortensen

Green Book

| 18.01.

Hassu, siirappinen tie-elokuva rasismin voittamisesta ei ole erityisen hyvä konsepti, mutta Oscar-voittaja se on.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »
Annihilation, Natalie Portman

Vuoden parhaat 2018

| ELOKUVAVUOSI | 22.02.

Oscareiden aikaan on kätevää muistella viime vuoden parhaita elokuvia ja sarjoja.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Saoirse Ronan

Kaksi kuningatarta

| 31.01.

Kaksi kuningatarta, yksi saari, sama viesti: pää poikki, faktoista viis! Robbie ja Ronan ylevöittävät tunkkaista periodidraamaa.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Saoirse Ronan ja Billy Howle

Rannalla

| DVD | 01.02.

Jo Pink Floyd sen tiesi: Ripustautuminen hiljaiseen epätoivoon on englantilainen tapa.

Lue lisää »
Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
John David Washington ja Adam Driver

BlacKKKlansman

| Blu-ray | 01.02.

Spike Leen Oscar-ehdokkaaksi nostettu musta komedia kommentoi rasistisen vihan nykytilaa.

Lue lisää »

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202