Pekko
ja muukalainen (1996)
Televisio julisti joulua antamalla katsojille joulupäiväksi tekemistä.
Televisiosta tuli The
Long Kiss Goodnight, Yksin kotona ja tämä arvostelemani elokuva
Pekko ja muukalainen (1996 Suomi), joka sinällään jatkaa
Uunon komediointia 80-luvulta 90-luvulle. Pekko oli muistaakseni
toiseksi katsotuin vuonna 1996, jolloin ainoastaan Kivenpyörittäjän
kylä kiilasi ohitse. Muistaakseni myös tämä vuosi oli ehkä huonoin
vuosi 90-luvulta, joten suosiosta on turha puhua Pekko ja muukalaisen
kohdalla.
Katri (Piepponen) on saanut vauvan ja Pekko on muuttanut omaan
kämppään asumaan. Muuten kylällä ei tapahdu mitään. Sitten kylänraitilla
vastaan kävelee hattupäinen mies, joka on "neekeri". Tämä tummamies
asettuu asumaan majataloon. Tästä sitten alkaa taas Pekon ja muiden
paikallisten hurjastelu, jossa vauvaa siirrellään ja tätä tumma
miestä ihmetellään. Juttuun sekoittuu vielä yksi lapsivaras.
Elokuvan hyvänä puolena voidaan pitää niitä kahta hyvää oivallusta,
joiden ansiosta elokuva pisti hymyn tapaisen naamalleni, mutta mitään
muuta en uskalla kehua. Tässä vain mietin sitä, miksi kansa jaksaa
olla kiinnostunut Pekon elämästä tai Uunon. Kumpikin persoona on
loppujen lopuksi aivan turha. Eikä heidän huumorinsa naurata tosissaankaan.
Mietinpä vaan tätä?
teksti: © 1999 Raimo Miettinen

|