Myrskyn lapset --(1921)

Griffithin aika elokuvan suurimpana ohjaajana kääntyi laskuun 1920-luvulle tultaessa. Hänen vanhanaikaiseksi väitetyt draamansa eivät enää kiehtoneet yleisöä kuten aiemmin ja tällä oli luonnollisesti vaikutusta Griffithin yhä kasvaviin taloudellisiin ongelmiin. Tämä puolestaan johti siihen, ettei hän enää kyennyt pitämään kiinni tähdistään, saati sitten houkuttelemaan heitä elokuviinsa. Griffithin viimeisenä mestariteoksena pidetään vuonna 1921 valmistunutta Myrskyn lapsia (aka Orpolapset, Orphans of the Storm, 1921 USA). Elokuva perustuu Adolphe D'Enneryn ja Eugene Cormonin suosittuun näytelmään Les Deux Orphelines (The Two Orphans) vuodelta 1874. Aihe oli filmattu Hollywoodissa jo kahdesti aiemmin (1911, 1915), mutta se ei Griffthiä haitannut, vaan hän tarttui aiheeseen innolla ja varmana siitä, että elokuvan menestys auttaisi häntä pääsemään irti veloistaan.

Arvostetun de Vaudreyn perhe on raivoissaan siitä, että heidän tyttärensä on mennyt naimisiin rahvaan kanssa. Aviomies tapetaan ja heidän tyttövauvansa Louise jätetään heitteille. Hänet löytää mies, jolla on samoja aikeita oman tyttärensä Henrietten suhteen. Ajatellessaan lasten kohtaloa hän heltyy ja päättääkin pitää molemmat.

Vuodet vierivät. Kulkutauti on vienyt sekä perheen vanhemmat että Louisen (Dorothy Gish) näön, joten Henriette (Lillian Gish) pitää huolta sisarpuolestaan. Louisen sokeuden vuoksi he lähtevät Pariisiin, josta uskovat löytävänsä tälle apua. Kaikki ei mene kuitenkaan suunnitelmien mukaan, vaan sisarukset joutuvat erilleen toisistaan ja molemmat tempaistaan syttymässä olevan vallankumouksen syövereihin.

Ongelmistaan huolimatta Griffith ei säästellyt kustannuksissa, mikä kyllä näkyy lopputuloksessa. Hänen omalle Mamaroneckin studiolleen rakennettiin massiiviset ja tyylikkäät lavasteet, puvustus tehtiin huolella ja elokuvaan kiinnitettiin tuhansia avustajia. Tuotantoon käytettiin aikaa puoli vuotta. Mahdollisista historiallisista epäkohdista ja tarinan paikoittaisista latteuksista huolimatta Myrskyn lapset on viihdyttävä elokuva, aivan Griffithin parhaimmistoa. Kerronta on nopeampaa kuin aiemmissa teoksissa, kiehtovia kohtauksia on vaikka kuinka ja pääosia esittävät Gishin sisarukset näyttelevät tyylillä.

Dorothy Gish (1898-1968) on aina jäänyt kuuluisan isosiskonsa Lillianin (1893-1993) varjoon, mutta ainakin tässä elokuvassa hän kykenee täysin tasavertaiseen suoritukseen sisarensa kanssa. Myrskyn lapset oli heidän viimeinen elokuvansa Griffithille. Vastaavasti valtaosa muusta näyttelijäkunnasta jää täysin statisteiksi. Ainoa mainitsemisen arvoinen on Disneyn Lumikissa kuningattaren äänenä toiminut Lucille La Verne, jonka tulkitsema kerjäläiseukko on Griffithin elokuvien vastenmielisimpiä hahmoja.