Pähkähullu professori II: Klumpit - The Nutty Professor II: The Klumps (2000)

Eddie Murphy on tunnettu musta-koomikko (jos sallitte kyseisen ilmauksen), ehkä myös paras monen mielestä. Henkilökohtaisesti koomikkona Murphy ei ole mikään huippu, mutta ehdottomasti varma valinta, jos on "komediannälkä". Murphyn viime aikaisiin elokuviin kuuluvat loistava Life ja Pähkähullu professori II - Klumpit (The Nutty Professor II: The Klumps, 2000 USA). Jälkimmäinen on jatkoa 1996 tehdylle menestys komedialle Pähkähullu professori, joka kertoi lääketieteen laihduttavista voimista.

Klumpit on takuuvarmaa Murphyä. Mies esittää mahtavan määrän eri hahmoja, koko Klumpsien perhettä: äitiä, mammaa, isää, veljeä ja tietenkin päähenkilö Sherman Klumpia. Sivuosassa on Michael Jacksonin musiikkialalta tunnetumpi sisko Janet Jackson Shermanin kollegana ja rakastettuna. Shermanin ja Denisen (Jackson) välillä kehittyy naimisiin johtavia tuulia, tiedemies Sherman keksii laihduttavan mikstuuran lisäksi nuorentavan juoman ja kotona odottaa aina yhtä runsaat lähisukulaiset.

Klumpit toimii jokaisella osa-alueellansa kohtuullisesti tai kehnosti. Yhden merkittävän ja kahden sivujuonen ylläpitämiseen olisi vaadittu töitä enemmän mitä ohjaaja Peter Segal on tehnyt. Juonta on selkeästi jouduttu pidentämään, jolloin väistämättä tulee kohtia, joissa purraa samaa kohtaa uudelleen. Klumppian kotona käydyt keskustelut ovat suhteellisen hauskoja, vaikka niissäkin ruuti on kastunut ykkösosaan verrattuna.

Farssiksi yltyvä Klumpit on tavanomainen, mutta tämä annetaan anteeksi osittain matalan kohderyhmänsä takia (K-7). Juonenkäänteet eivät ole kovin kummoisia ja yllätyksettömyys puuttuu. Ronskin härski huumori menee yli hilseen ainakin alakouluikäisiltä, "Miksi jättiläishamsteri meni turkispukuisen tohtorin selän taakse kihnuttamaan?". Jossain mielessä liiankin ronskia huumoria on jätetty filmille. Henkilökohtaisesti tällainen ei aina jaksa naurattaa, kun juoni on kuitenkin lapsille suunnattua.

Murphyn roolisuoritukset seitsemänä "ihmeenä" tai tarkemmin sanottuna seitsemänä lihavana afroamerikkalaisena on harvinaista ja vaativaa. Miehen suoritukset eivät ole kuitenkaan sen parempia mitä Pähkähullussa professorissa. Muprhy lataa kerran nähtyä huumoriaan.

Klumpit ei ole kovin kummoinen elokuvaelämys. Vitsejä piisaa, rintsikoita paljastellaan ja pari kirosanaakin päästetään ilmoille, mutta haukotus pääsee suusta. Suosittelen Murphyn ehdottomille faneille ja 50% amerikkalaisista, jotka ovat ylipainoisia.