Miehuuskoe - The Graduate (1967)
Vaikka Miehuuskoe (The Graduate, 1967 Yhdysvallat) täyttää vuoden päästä 40 vuotta, sen sisältö tuntuu edelleen hämmästyttävän tuoreelta. Elokuvaa katsellessa tulee väkisinkin mieleen Sam Mendesin vuonna 1999 ohjaama American Beauty. Siinä Kevin Spacey näytteli Oscar-pystin arvoisesti keski-iän kriisin kanssa painivaa miestä, joka rakastuu teini-ikäisen tyttärensä parhaaseen ystävään. Pinnan alla kupli kuitenkin kommentti amerikkalaisen perheinstituution kriisistä ja pahoinvoinnista.
Perinteisiä arvoja kommentoi myös Mike Nichols Miehuuskokeessa. Dustin Hoffman esittää ahdistunutta nuorta miestä Benjaminia, jonka olisi tarkoitus suunnitella tulevaisuuttaan pitkän ja menestyksekkään koulurupeaman päättyessä. Vanhemmat ja tuttavat painostavat ketkä mihinkin suuntaan, mutta Benjamin itse ei tiedä mitä tulevaisuudelta haluaisi. Tilanne käy vaikeaksi, kun hän ajautuu suhteeseen perhetutun, rouva Robinsonin kanssa, ja vielä vaikeammaksi, kun hän rakastuu tämän tyttäreen, Elaineen.
Vaikka American Beautysta ja Miehuuskokeesta voikin löytää yhteisiä teemoja, tyyliltään ja sävyltään ne ovat melko erilaisia. Miehuuskokeeseen Mike Nichols on onnistunut luomaan hetkittäin lähes unenomaisen tunnelman, josta kuuluu suuri kiitos niin Simon & Garfunkelin luomalle alakuloiselle soundtrackille, kuin myös työstään Oscar-palkitulle kuvaajalle Robert Surteesille. Dialogia elokuvassa on suhteellisen vähän, mikä on omiaan korostamaan sen omaperäistä tunnelmaa. Vähäisestä dialogista huolimatta elokuva etenee jouhevasti ja sisältää riittävästi dramatiikkaa säilyttääkseen kiinnostavuutensa. Sen sanoma löytyy dialogia syvemmältä.
Dustin Hoffmanille Miehuuskoe oli läpimurtorooli ja hän tulkitsee roolinsa kerrassaan hienosti. Hänen skaalastaan löytyy vuorotellen epätoivoista vimmaa ja puuduttavaa apatiaa. Muissa keskeisissä rooleissa nähdään reilu vuosi sitten kuollut Anne Bancroft (Mrs. Robinson) ja Katharine Ross (Elaine Robinson). Anne Bancroft on osassaan mainio. Katharine Ross näyttelee hänkin kelvollisesti, mutta Elaine Robinson jää hahmona väkisinkin hieman etäiseksi.
Miehuuskoe on ehdottomasti ansainnut klassikkostatuksensa, eikä vähiten sen takia, että se oli vuoden -67 suurin ääniharava niin Oscar-, BAFTA- kuin Golden Globe -gaalassakin. Lisäksi Mike Nichols palkittiin arvostetulla Directors Guild of America -palkinnolla. Palkinnoista huolimatta Miehuuskoe on klassikko ennen kaikkea siksi, että sen vaikutus tuntuu edelleen ja sen aiheet koskettavat 40 vuoden jälkeen yhtä vahvasti kuin 60-luvulla. Miehuuskoe on ajatonta draamaa parhaimmillaan. teksti: © 2006 Antti Honkala

|