Dreamgirls (2006)

Musikaali oli pitkään täysin hyljeksitty elokuvagenre. Vasta 2000–luvun menestyselokuvien kuten Moulin Rouge ja Chicago raivattua tietä myös tuottajien kiinnostus on herännyt jälleen. Broadway-sovitus Dreamgirls (2006 Yhdysvallat) on uusin lisäys näihin neomusikaaleihin. Dreamgirls kertoo perinteisen tarinan nuorista laulajatytöistä, jotka nousevat korkealle musiikkibisneksessä ystävyyssuhteidensa kustannuksella. Trion sisäinen kemia alkaa rakoilla yhteisten ihastusten ja liian suurien egojen takia, ja tilanne kärjistyy kun temperamenttinen ja ilmiömäinen laulaja Effie (Jennifer Hudson) ottaa yhteen yksiulotteisemman Deenan (Beoncé Knowles) kanssa. Tilannetta voi kuvailla samaksi, jos Aretha Franklin olisi laitettu laulamaan taustoja Supremesiin.

Ajankuva ja populaariviitekehys ovat elokuvan ristiriitaisimmat puolet. Toisaalta suurin osa esitysten uudelleenluonneista on täysin teennäisiä ja täynnä kliseitä, mutta toisaalta fiktiivisten hahmojen esikuvat sitäkin mielenkiintoisempia. Esimerkiksi Eddie Murphyn esittämä soullaulaja on villi sekoitus Eddie Floydia, Wilson Pickettiä, Sam & Davea ja Otis Reddingiä. Loppuvaiheissa Beyoncen esittämä laulajatar vihjailee Diana Rossin, Donna Summerin ja Tina Turnerin suuntaan samalla kun hänen aviomiehestään (Jamie Foxx) kehkeytyy dominoiva Ike Turner. Näitä yhtäläisyyksiä ja esikuvia on hauska miettiä, mutta se ei todellakaan pelasta koko elokuvaa.

Ohjaaja Condon on useaan otteeseen painottanut, että elokuvan tarina kerrotaan sen musiikkinumeroiden kautta. Musikaaleihin totuttamattomalle katsojallekin tämän tulisi olla täysin ilmiselvää. Jossain on siis menty pieleen, kun tämän kaltaisia sivuhuomautuksia täytyy tehdä.